Pirkkalan kaupunginosan kummipelaajana toimii tällä kaudella Viivi Spets Ilveksen naisten edustusjoukkueesta. Paraisilta kotoisin oleva Viivi aloitti jalkapalloharrastuksen 6-vuotiaana isosiskon jalanjäljissä paikallisessa seurassa Pargas IF:ssä. 10-vuotiaana seura vaihtui Turun Palloseuraan. Ilveksen keltavihreissä Viivi pelaa nyt ensimmäistä kauttaan.
Toteutimme Ilves Futis-Liiga Pirkkalan kahden vanhimman tyttöjoukkueen T12-11 ja T10-9 kanssa Viivin haastattelun. Istuimme tyttöjen kanssa treenien jälkeen alas aurinkoisena kesäiltana Haikan kentällä ja tytöt laativat liudan kysymyksiä Viiville. Kysymysten kautta saimme paljon mielenkiintoisia juttuja selville Viivistä ja hänen peliurastaan.
Mitä pelipaikkaa pelaat ja mikä on pelinumerosi?
– Pelaan keskikentän pohjalla ja pelinumeroni on 12. Olisin halunnut numeron 13, mutta se oli jo varattu.
Miten paljon käytit junnupelaajana aikaa omatoimiharjoitteluun?
– Useamman kerran viikossa, ellen joka päivä, olin pihalla tai kentällä potkimassa. Kesäisin kävin pelipäivinäkin, kun ei malttanut odottaa peliin asti.
Mikä on ollut kaikista mieleenpainuvin peli tähän mennessä?
– On ollut monia hienoja pelejä, mutta kaudella 2022 pelattiin Tepsin kanssa Pallo-Iiroja vastaan ja tein lisäajalla kulmapotkusta voittomaalin. Se on ollut yksi hienoimmista ja mieleenpainuvimmista peleistä.
Mikä on tähänastinen maaliennätyksesi yhdessä ottelussa?
– Aikuisiällä olen tehnyt korkeintaan yhden maalin pelissä, mutta junnuvuosina on tullut tehtyä enemmänkin.
Jännittääkö sinua ennen pelejä? Millaisia keinoja sinulla on päästä jännityksestä?
– Olen aina jännittänyt pelejä todella paljon. Jopa liian paljon ja jalat ovat tuntuneet ihan spagetilta. Viime vuosina olen työstänyt asiaa ja nykyään pystyn hyödyntämään jännityksen tunnetta ja saamaan siitä lisäenergiaa peleihin. Yleensä keskityn siihen, että hengitän rauhallisesti syvään sisään ja ulos muutaman minuutin ajan ja keskityn puhumaan itselleni rohkaisevia sanoja tai lauseita, kuten “Pystyt siihen” ja “Olet onnistunut treeneissä hyvin, tee samoja juttuja vaan”.
Ehditkö harrastamaan jalkapallon lisäksi muutakin?
– Olen nuorempana harrastanut jalkapallon lisäksi taitoluistelua ja pelannut käsipalloa.
Millaisia tavoitteita sinulla on jalkapallourallasi?
– Minulla on tavoitteena pelata ulkomailla ja päästä etenemään mahdollisimman pitkälle, sekä ulosmitata täysi potentiaalini.
Mikä on mielestäsi parasta jalkapallossa?
– Parasta jalkapallossa on voittaa ja tehdä maaleja.
Miten paljon treenejä sinulla on viikkotasolla ja miten pitkään treenit tavallisesti kestävät?
– Meillä on tavallisesti kuudet treenit viikossa ja yksi peli. Treenit kestävät yleensä kaksi tuntia.
Mikä on pomputteluenkkasi?
– Pomputteluenkkani taitaa olla kuudensadan paikkeilla. En ihan muista tarkkaan, enkä ole moneen vuoteen koittanut tehdä uutta ennätystä. Ehkä pitäisi tänä vuonna tehdä vielä uusi ennätys.
Opiskeletko tällä hetkellä ja millaisia haaveita sinulla on jalkapallouran jälkeen?
– Opiskelen yliopistossa valtiotieteitä. Jalkapallouran jälkeen haluaisin edelleen pysyä jalkapallon parissa. Voisin nähdä itseni seuran sisällä tekemässä työtä naisten pelaaman jalkapallon eteen ja olla vaikuttamassa sen kasvuun.
Aiotko harrastaa futista vielä mummonakin?
– Jos vain kroppa kestää, niin ehdottomasti haluaisin pelata vielä silloinkin.
Mikä on paras futismuistosi?
– Paras futismuistoni on kaikki turnaukset junnuna. Me käytiin Ruotsissa pelaamassa muiden maiden seuroja vastaan, niin se oli kyllä tosi kivaa.
Kiitos Viiville haastattelusta ja tytöille hyvistä kysymyksistä. Toivomme Viiville mitä parhainta onnea peliuralle ja unelmien tavoitteluun niin kentällä, kuin kentän ulkopuolellakin!