Heli Rekimies ja “Jokke” Turunen ei niin kauan sitten aurinkoisena päivänä.
Ilveksen fyysisen valmennuksen päävalmentaja Heli Rekimies ja poikien valmennuspäällikkö Jouko ”Jokke” Turunen kertoivat ylpeänä, että klinikkakäyntejä oli menneellä kaudella upeat yli 1400 kappaletta. 1423 on tuo tarkka, maaginen luku. Ice Power -klinikka jatkaa toimintaansa taas marraskuusta lähtien, kun uusi kausi lähtee käyntiin.
”Tänä vuonna pelaajat oppivat jo tulemaan klinikalle ajoissa. Eli periaatteessa tulet klinikalle siinä vaiheessa, kun polvi on vähän kipeä, eikä niin kun se on ollut jo viimeiset kolme viikkoa kipeänä. Missio on, että ’mitä vähemmän pelaajat on loukkaantuneina, sitä enemmän heillä on aikaa harjoitella’”, fysiikkavalmentaja Rekimies kertoo.
”Se on meidän tavoite, että jokaisella pelaajalla on mahdollisimman paljon harjoituspäiviä eikä tarvitse missata tapahtumia. Klinikalle kun tulee riittävän ajoissa, niin sieltä saadaan ohjeet siihen kuinka toimia, eikä tarvitse välttämättä menettää yhtään peliä tai harjoitusta. Ymmärrän kyllä, että ihmisillä on se tietty kynnys varata aika jonnekin muualle. Sitten ne siellä ’muualla’ eivät välttämättä ole nähneet 200 jalkapalloilijaa, joilla on samankaltaisia haasteita aika useinkin”, Jokke kertaa Ilveksen klinikkatoiminnan hyötyjä.
”Klinikkatoiminnassa kun on tehty niin monta vammariskien kartoitusta, on nähty niin monta jalkapalloilijaa ja kun meidän fysioterapeutit ovat oikeastaan jatkuvassa koulutuksessa siinä samalla, niin he pystyvät näkemään aika nopeasti, jos joku vaivaa.
Senkin takia se 10 minuuttia monesti riittää. Pelaaja voi klinikkatoiminnan maksun hinnalla käydä vuodessa niin monta kertaa klinikalla, kuin hän haluaa. Vaikka käydä vaan tsekkaamassa, että kaikki on kunnossa. Jos on sitten vammaa, niin monessa tilanteessa pelaaja on tullut meille, saanut täsmäohjeet tai kehotuksen mennä lääkäriin, jossa vaiva sitten diagnosoidaan.”, Rekimies jatkaa.
Ei mikään uuden uutukainen juttu
Ice Power -klinikkatoiminta ei ole Ilveksessä enää mikään ihan uusi juttu.
”Klinikkatoimintaa on meillä jossain muodossa ollut vuodesta 2007 lähtien. Se muoto on toki muuttunut, mutta nyt tällä nykyisellä tyylillä on oltu viitisen vuotta. Meillä on sellaisia pelaajia, jotka on kasvaneet sen pelaajapolun läpi ja ovat pystyneet käyttämään näitä palveluja pitkin uraansa. Sitä aletaan pikkuhiljaa pitää selvänä, että Ilveksessä on klinikkatoiminta, jota käytetään.
Nyt korona-aikana, kun klinikkatoiminta oli Ilves Plussan tiloissa, niin varauksia oli jo niin paljon, että jouduttiin aika paljonkin säätämään aikojen kanssa. Eli sitä on käytetty herkemmin, enkä usko, että vammojen määrä olisi mitenkään lisääntynyt, vaan päinvastoin. Eli se avun kysyminen alkaa olla ihan pelaajien arkea”, Rekimies avaa.
Toiminta on siellä missä pelaajatkin – uusi huoltorakennus Kaupissa tulee käyttöön
Klinikkatoiminta toimi koronan aiheuttamana poikkeusaikana pääasiassa Ilves Plussan tiloissa Teiskontiellä. Normaalisti toiminta seuraa pelaajia kuin hai laivaa.
”Klinikkatoiminta on aina siellä missä pelaajatkin, eli talvella Pirkkahallissa, kesällä Kaupissa. Nyt keväällä, kun korona alkoi leviämään, niin pidettiin viikko taukoa toiminnasta ja mietittiin mitä tehdään. Päätettiin lopulta viedä toiminta Ilves Plussalle, missä pystytään pitämään kiinni turvaväleistä ja muusta. Ja jos jatkossa on turvallista käydä klinikalla, niin meillä on mahdollisuus pitää se toiminta Plussan tiloissa.
Nyt kun marraskuussa alkaa uusi kausi, niin klinikka aloittaa tuolla Kaupin urheilupuiston uudella huoltorakennuksella. Saadaan sieltä pukukoppi käyttöön, eli jos talvellakin pystytään olla pidempään ulkona, niin se kynnys on helpompi ylittää, kun toiminta on sellaisessa paikassa missä pelaajat ovat ja minne pelaajat helposti pääsevät”, Rekimies kertoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Vammariskien kartoittamista Pirkkahallilla.
Klinikkatoiminnan pyörittäjät
Joukkueiden tukena, apuna ja klinikkatoimintaa pyörittämässä on ollut Rekimiehen lisäksi kaksi nimeä. Joukkoon tulee ensi kaudelle mukaan uusi kasvo ja fysioterapeutti, Juuso Marttila.
”Aiemmin kaksi meidän fyssaria on pyörittänyt klinikan toimintaa, eli Salmisen Arttu ja Tuomaalan ’Vesku’. Molemmat ovat olleet mukana 8-15 vuotiaiden pelaajien klinikassa ja sen lisäksi Veskulla on ollut B-juniorien klinikka”, Rekimies kertoo.
Juuso Marttila vastaa jatkossa F-ikäluokan ja E-poikien klinikkatoiminnasta ja fysiikkavalmennuksesta. Arttu Salminen vastaa puolestaan E-tyttöjen ja D-ikäluokan klinikasta ja fysiikkavalmennuksesta. Vesku Tuomaala vastaa C-ikäluokan, B-tyttöjen ja TFA:n klinikkatoiminnasta ja fysiikkavalmennuksesta. Heli Rekimies puolestaan vastaa B- ja A-poikien sekä aikuisjoukkueiden klinikkatoiminnasta ja fysiikkavalmennuksesta.
”Näillä muutoksilla klinikkatoimintojen aika viikossa lisääntyy huomattavasti. Se itseasiassa tuplaantuu se viikoittainen aika.
Sama fyssari ohjaa sitten joukkueita viikoittain ohjelmalla, jonka olemme yhdessä tehneet. Fysiikkavalmennuksen ideana on, että kehitetään jalkapalloilijoiden fyysisiä ominaisuuksia, mutta pitää osata ajatella vammojen ennaltaehkäisemisen näkökulmaa myös. Enemmän terveitä päiviä ja mahdollisuus kehittyä jalkapalloilijana, nämä asiat kulkevat käsi kädessä”, fyysisen valmennuksen päävalmentaja jatkaa.
Poikien valmennuspäällikkönä Turunen näkee hyötyjä, jotka oikein käytettynä parantavat joukkueiden arkea.
”Tärkeintä on, että fysioterapeutit tulee jakamaan sitä tietoa vielä entistäkin lähemmäs joukkueita ja lajivalmentajia. Mikä on tietysti kaikkien etu.
Se toinen etu tässä toiminnassa on, että samat ihmiset hoitavat vammoja ja tekevät fysiikkaharjoitteita. Eli saadaan enemmän tietoa pelaajista ja pystytään siinä samalla kouluttamaan valmentajia enemmän fysiikkavalmennuksen saralla. Fyssarit voi antaa valmentajille vinkkejä, että jos ’kokeilisitte näin, niin tapahtuisiko noin”, valmennuspäällikkö listaa monenlaisia hyötyjä.
Toimintamalli muuttuu parempaan suuntaan
”Aiemmassa fyysisen valmennuksen mallissa oli niin, että tehtiin erillistä fysiikkavalmennusta marraskuusta maaliskuun loppuun ja se toiminta ostettiin täksi ajaksi ulkopuoliselta taholta. Nyt kun muutetaan asiat niin, että se fysiikkavalmennus on jokapäiväistä, niin se on enemmän siinä arjessa mukana ja saadaan fyssarin näkemys harjoitteluun mukaan ympärivuotisesti.
Voidaan yhdistää asiat niin, että tehdään fysiikkaharjoitus ensin ja palloharjoitus siihen perään. Aerobista pohjaa tulisi muutenkin kehittää ja pelaajien tulisi harrastaa mahdollisimman monipuolisesti”, Rekimies sanoo.
Ja Turunen jatkaa: ”Tuo on hyvä pointti. Fyysisen kehittymisen perusta on kuitenkin siellä lapsivaiheessa, niin se on tärkeää, että pelaajat ja lapset liikkuu tosi paljon. Siitä päivittäisestä liikunnasta tulee ehkä alle kolmasosa jalkapallon parissa, sitten päälle mitä nuoret nyt tekevät, pyöräilevät kouluun, juoksevat välitunneilla, tekevät kavereiden ja perheen kanssa niitä asioita mitä tekevätkään. Se kokonaisliikunnan määrä on kuitenkin aika merkittävä.”
Fokus on kilpaurheilussa, mutta seuralla on myös yhteiskunnallista vastuuta
Ilves on Suomen suurin juniorijalkapalloseura ja Pohjois-Euroopan mittapuullakin kokoluokassaan kärkipäätä. Ilveksen pelaajia on alkanut näkymään maajoukkueissa ja turnausten ja sarjojen voittoja on alkanut tippua. Tästä kaikesta huolimatta seurassa tahdotaan kasvattaa terveitä nuoria, jotka jäisivät jollain tavalla lajin tai seuran pariin, vaikka ammattilaiskentät eivät avautuisikaan.
”Niin, me ei voida unohtaa sitä, että meidän fokus on kuitenkin kilpaurheilussa. Tämä fyysisen harjoittelun malli mahdollistaa sen, että me saadaan parempia jalkapalloilijoita ja on realistisempaa tavoitella maajoukkuepaikkoja ja kansainvälisiä kenttiä.
Mutta meillä on tässä myös ihan yhteiskunnallinenkin vastuu. Jos me onnistutaan liikuttamaan perheitä; jos vanhemmat ovat innokkaita ja motivoituneita siihen liikkumiseen, niin se tieto jalkautuu sitten heidän lapsilleenkin. Nämä muutokset ja klinikkatoiminta mahdollistavat sitä, että perheet liikkuisivat enemmän yhdessä, jos heille vaan jää enemmän aikaa arkeen”, Rekimies kertoo.
”Niin kuin on sanottu, niin totta kai halutaan parempia urheilijoita ja jalkapalloilijoita. Klinikkatoiminta auttaa siinä ja kun fysioterapeutit ovat arjessa mukana ja ovat kunkin ikäluokan fyysisiä valmentajia, niin lajivalmentajat voivat heidän kanssaan rakentaa sitä harjoittelua ja harjoitteita. Kommunikointi lajivalmentajien ja fysiikkavalmentajien välillä on ihan avainasemassa tässä toiminnassa”, Jokke päättää puheenvuoronsa.
”Arki jos saadaan hioutumaan niin, että nämä tiimit toimivat hyvin, niin uskon, että meillä on tässä tosi hyvä juttu käsillä”, Rekimies vannoo lopuksi.
Vinkkejä ja lisätietoa verkosta
Heli Rekimiehen @futisfysiikka-tili Instagramissa antaa vinkkejä niin nuorille kuin kokeneemmillekin jalkapallo- ja futsalpelaajille videoiden muodossa. Jos hyvät vinkkivideot kiinnostavat, niin kyseinen tili kannattaa ottaa seurantaan.
Ilves Plus puolestaan tarjoaa muun muassa klinikkatoimintaa, fysioterapiapalveluja sekä hierontaa. Plussasta pääsee lukemaan lisää heidän kotisivuillaan: https://ilvesplus.fi/.
Ilves Plussan porukka Teiskontien tiloissa. Kuva: Jimi Soinila.